Taustaa

Taustaa

Etelä-Pohjalaiset juuret

Juureni ovat pienehköllä paikkakunnalla Jalasjärvellä Etelä-Pohjanmaalla. Jalasjärvi oli tuolloin n. 16 000 asukkaan iso pitäjä, joka elää maataloudesta ja yrittäjyydestä. Nykyään paikkakunta kuuluu Kurikkaan. Lapsuuteeni kuului päiväkoti, peruskoulu ja lukion.  Asuimme kirkonkylässä isäni rakentamassa omakotitalossa, isäni työskenteli rengaskorjaajana ja äitini oli sairaseläkkeellä. Lapsuudessani turvaverkostoni olivat isovanhemmat ja muu suku, jotka elivät mukana arjessamme sekä omat ystävät, joista osa on vieläkin mukana matkassani.

Tuohon aikaan lapset saivat tulla ja mennä melko vapaasti. Minäkin pyöräilin kahdeksan vuotiaana yli kahdenkymmen kilometrin päähän mummolaan parin ystäväni kanssa uimaan, toinen tytöistä tuli kyydissä polkupyörän tarakalla.  Siihen aikaan ei ollut kotona puhelinta, johon olisivat mummolasta voineet ilmoittaa, että missä olemme.  Onneksi naapureissa oli jo puhelin tuolloin ja saivat ilmoitettua vanhemmilleni mistä löytyisin. 

Jo Lapsena olin hyvin omatoiminen. Muistan oppineeni aika monta asiaa itsenäisesti ja omatoimisesti.  Tilikin tuli avattua joka pankkiin alakoululaisena, kun piti löytää se kultapossukerholaisille luvattu kultainen possu -pankki.  Paljon muutakin tein, kun itsenäisesti ilmoittauduin mukaan moniin harrastuksiin mukaan viulunsoitosta partioon ja hevoskerhoon.  Uimamaisterin tutkinto jäi suorittamatta, kun sitä varten olisi pitänyt vanhempien lähteä minua viemään Seinäjoelle hyppäämään korkealta uima-altaaseen.  Lasten harrastuksiin vieminen ei ollut tuolloin tapana niin kuin nykyään.

Ilmoittauduin seurakuntanuoriin ja olin isoisena rippileirillä.  Ensimmäinen kesätyöpaikka oli kunnan nuorille mahdollistamat puutarha –ja ulkotyöt, joissa pääsin heiluttamaan raivaussahaa. Lukioaikoina toimin kunnallisena perhepäivähoidon sijaisena ja pääsin hoitamaan kesätyönä ja koulupäivien jälkeen useamman monilapsisen perheen ja yksinhuoltajan lapsia lasten vanhempien ollessa vuorotyössä.  Taksi odotti minua lukion pihassa koulun jälkeen ja pääsin aika varhain auttamaan ruuan laitossa, siivouksessa ja lasten hoidossa. Kesätöitä löytyi myös kaupan alalta, kun pestauduin pieneen kyläkauppaan töihin myymään välillä mopobensaa, pikku-pekonia ja lihatiskistä gotler –makkaraa.  

Yo- datanomi & tradenomi -tutkinnot

Kirjoitin ylioppilaaksi Jalasjärven lukiosta 1989.  Lukion jälkeen sain kesätöitä Vaasan Keskussairaalasta sairaala-apulaisena sisätautien poliklinikalla.  Avustin potilaita vatsatähystyksissä ruotsin kielellä. Hain opiskelemaan sosiaalialaa Kuopion yliopistoon, mutta lukion jälkeen pääsykokeisiin lukemiseen ei ollut intoa tarpeeksi, enkä päässyt kirjoja lukematta sisään. Oli keksittävä jotain muuta.

Muutamien mutkien jälkeen pääsin opiskelemaan tulevaisuuden tietotekniikka –alalle Vaasan Kauppaoppilaitokseen, joka tuohon aikaan koulutti datanomeja.  Ajatukseni oli, että tietotekniikka-ala on tulevaisuutta, johon kannatti sijoittaa jotain.  Ajattelin tuolloin, että ehkäpä opiskelen kuitenkin vielä jotain muutakin. Vaan niinhän siinä kävi, että tulevaisuuden ala vei mennessään ja osoittautui varsin hyväksi ammatinvalinnaksi.

Pääsin kesätöihin ohjelmoijaksi Wärtsilä Dieseliin ja Vaasan Yliopistolle, iltasin ja viikonloppuisin työskentelin Prisman kassalla.  Joskus heräsin yöllä laskemaan kassaa unissani ruotsiksi.

Valmistuttuani sain ensimmäisen työpaikan Raahen tietokonealan oppilaitoksesta, jossa pääsin kouluttamaan ohjelmistotyön uusia menetelmiä ja välineitä insinööreille ja teknikoille sekä tietotekniikkaa iltaisin paikallisille yrittäjille ja työntekijöille.  Vuonna -95 muutimme mieheni kanssa pääkaupunkiseudulle Vantaalle ja sieltä hieman myöhemmin nykyiselle asuinpaikkakunnallemme Kirkkonummelle.  Työskentelin IT-alalla yli 25 vuotta eri tehtävissä suomalaisten ja kansainvälisten yritysten parissa sekä eri toimialojen parissa. Töiden lomassa rakensimme mieheni kanssa omakotitalon Kirkkonummelle. Taloomme valmistui vuosituhannen vaihteessa. Investoimme maalämpöön ja myöhemmin katollemme asennettiin aurinkokeräimet. Nämä olivat tuolloin kalliita hankintoja, mutta ovat osoittautuneet vuosien mittaan hyväksi investoinniksi.  Onneksi emme edes harkinneet öljylämmitystä.

Elämämme oli pääsääntöisesti pitkään venyviä työpäiviä, kunnes saimme lapsemme.  Maailma avartui lasten myötä melkoisesti ja elämään tuli mukaan paljon uusia arvoja. Molempia lapsiamme hoidin n. 1v 7 kk ikäisiksi kotona. Tämä tuntui pitkältä ajalta ja kiiruhdin takaisin työelämän oravanpyörään. Työn ja perheen yhdistäminen tuntui välillä haastavalta.

Kun nuorimmaiseni aloitti ensimmäisen kouluvuotensa, sain tilaisuuden jäädä hetkeksi pois töistä ja aloitin tradenomi -opinnot.  Näin minulla oli mahdollisuus olla iltapäivisin kotona lasten tullessa koulusta. Lopulta palasin töihin pari vuotta opiskeltuani ja suoritin tutkinnon loppuu työn ohessa. Nykyään toimin palvelupäällikkönä CGI Suomi Oy:ssä kaupan, telecom ja media –alan asiakkaiden parissa.  CGI Suomi Oy toimii sekä kansainvälisesti että Suomessa usealla paikkakunnalla lähellä asiakkaitaan. Yrityksen arvot sopivat hyvin myös minun arvoihini. 

Miksi ryhdyin ehdokkaaksi?

Opiskellessani aikuisena nuorten parissa minulla oli myös enemmän aikaa pohtia elämän menoa.  Keski-ikään ehtivä ihminen alkaa pohtia omaa elämäänsä: onko jotain merkityksellistä tehtävää?  Itselläni moni asia on varsin hyvin ja olen kiitollinen tälle maalle monesta asiasta elämässäni. Olisiko minulla mahdollisuus helpottaa jonkun toisen elämää?  Voinko tehdä jotain tulevaisuuden hyväksi? Mitä tulevaisuus tuo tulleessaan? Päätös lähteä eduskuntavaaleihin lähti tulevaisuuden huolista ja halusta vaikuttaa lastemme ja lastenlapsiemme elämään. Vaatihan päätös annoksen rohkeutta, mutta päätin olla pelkäämättä. 

Tavoitteet: Suomi aidosti onnelliseksi

Viime syksynä YK julisti meidät suomalaiset yhdeksi maailman onnellisimmista maista. Aika monella ihmisellä asiat ovat Suomessa oikein hyvin. Toki ei kaikilla. Lisäksi meillä on kansana omat haasteemme: yhä suurempi osa suomalaisista ikääntyy ja tarvitsee hoivaa, syntyvyys on nälkävuosien tasolla. Meillä on köyhiä lapsiperheitä ja nuoria, joilla on haasteita löytää oma paikkansa yhteiskunnassamme.  Kulutamme yhä enemmän ja saastutamme luontoa.  Velkaannumme. Tulevaisuudessa työnteko tulee muuttumaan uusien teknologioiden kuten tekoälyn ja robotiikan myötä. Ilmastonmuutos tulee vaikuttamaan monella tavalla elämäämme jo lähivuosina. Välillä sitä unohtaa, että on lottovoitto syntyä Suomeen. Mutta voisiko onnellisuus olla hyvä vaaliteema?

Miten: Arkijärjellä päättävä tolkun ihminen

Aika moni on sanonut, että ”eduskunnasta puuttuu maalaisjärki”. Haluan edustaa tavallista suomalaista ihmistä empaattisesti ja arkijärjellä. Ilmastonmuutos tarkoittaa pahimmillaan hyvin epämieluisia vaikutuksia monen ihmisen elämänmenoon, mutta samalla se on myös mahdollisuus.  Ensinnäkin se on mahdollisuus yrityksille ja muille toimijoille panostaa kestävämpään ja yhteiskunnallisesti vastuullisempaan toimintaan sen lisäksi, että ilmastonmuutoksen torjunta voi olla myös kannattavaa liiketoimintaa. Näen myös, että Ilmastonmuutos on mahdollisuus meille tavallisille kansalaisille oman kulutuksemme, elämätapamme ja valintojemme kautta miettiä myös omia arvojamme uudelleen.  Suomalaiset kykenevät olemaan edelläkävijöitä myös ilmastonmuutosasioissa näin päättäessään.  Tähän tarvitaan sekä suuria että pieniä tekoja sekä yhteistyötä.  Yhteiskunnan ja markkinoiden pitää helpottaa näiden valintojen tekemistä niin, että ne ovat ihmisten mielestä helppoja ja kannatettavia.

Perhemyönteinen Suomi

Nälkävuosien tasolle vajonneella syntyvyydellä on oma merkityksensä. Se kertoo meille, että muutoksia tarvitaan. Suomen Keskusta on aina pitänyt perheiden merkitystä tärkeänä. Tavoittelemme perhemyönteistä Suomea.  Haluamme tehdä uudistuksia, joilla perheiden elämää helpotetaan, köyhien lapsiperheiden ja yksinhuoltajien mahdollisuuksia huolehtia lapsistamme parannetaan.  Tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että perhe voisi saada esimerkiksi kotiapua sitä tarvitessaan, isät voivat osallistua tasa-arvoisesti enemmän lasten hoitamiseen ja työelämä joustaa elämäntilanteiden mukaisesti. Ylipäätään elämän menon pitäisi hieman keventyä, meillä on aika kovat arvot tällä hetkellä. Olisiko perheillä mahdollisuus tehdä työtä nykyistä joustavammin?  Työelämän asenteiden ja käytäntöjen pitäisi tukea vanhemmuuden ja työn tasa-painoa. Joustavat työajat, osa-aika – ja etätyömahdollisuudet sekä työaika-ja lomapankit pitää ottaa laajemmin käyttöön niin pienten lasten vanhempien, ikääntyneistä omaisista huolehtivien kuin uidenkin ruuhkavuosia elävien tueksi.  Raha ratkaisee, mutta toisinaan hyvin lyhytnäköisesti.

Aika moni kuljettaa lapsiaan harrastuksesta toiseen. Lasten ja nuorten liikkumattomuus on yksi tulevaisuutemme haasteista. Suomen Keskustan vaaliohjelman mukaan jokaisella nuorella ja lapsella on oltava oikeus ainakin yhteen mieluisaan harrastukseen. Liikunta-, kulttuuri ja muut harrastuskerhot on liitettävä osaksi lasten ja nuorten koulupäivää yhteistyössä järjestöjen ja vapaaehtoistoimijoiden kanssa. Vähävaraisten perheiden lasten seura-ja harrastemaksuja on tuettava harrastetuella. Kuntien on tarjottava alle 18-vuotialle maksuttomia harrastetiloja. Julkinen liikenne ei ulotu kaikkialle. Siksi pitkien etäisyyksien alueilla 16-vuotiaille pitää saada rajattu ajo-oikeus helpottamaan opiskelua, kotona asumista ja harrastamista.

Työn tekeminen pitää olla kannattavaa ja mielekästä

Meillä on paljon käyttämätöntä potentiaalia, kun jätämme turhat työt ja byrokratian vähemmälle. Meillä on myös mahdollisuuksia kehittää teknologiaa ja vaikuttaa myös globaalisti uusien innovaatioiden, osaamisen ja koulutuksen avulla. Tasa-arvoisen työelämän eteen täytyy vielä tehdä myös töitä.  Ei ole oikein, että naiset huolehtivat ja hoivaavat pääasiallisesti lapsia vaan sen pitäisi olla mahdollista myös isille.  Tärkeintä on, että perhe voi itse asiasta päättää.   Pienituloiset perheet tarvitsevat tukea ja apua myös taloudellisesti sekä palveluja, joita voi saada avuksi matalalla kynnyksellä.

Jatkossa ikääntyvät vanhempamme tarvitsevat yhtä enemmän hoivaa. On tärkeää huomioida omaishoitajien tärkeä työ ja mahdollisuus joustavaan työntekoon elämän eri vaiheissa.

Haasteita pelkäämätön hakee paikkaa

Kansanedustajan työ on hyvin monipuolinen ja vaativa työ.  Minä en pelkää haasteita, olen rohkea ja vastuuntuntoinen ihminen tuota työtä tekemään. Minulle on kertynyt myös elämänkokemusta. Näen, että kyseessä on ennen kaikkea palvelutehtävä, jossa edustan Sinua äänestäjäni, mutta ennen kaikkea teen työtä, että myös seuraavilla sukupolvilla olisi mahdollisimman hyvä tulevaisuus.

Toivon, että uskallat äänestää arkijärkeä eduskuntaan.  Jos jokin asia jäi askarruttamaan, ota yhteyttä niin jutellaan.